Bioticsin postbioottien taustalla 60 vuoden tutkimus
Mitä suoliston mikrobit tekevät elimistöllemme? Karolinska Institutetin professori emeritus Tore Midtvedt omisti suuren osan tutkijanurastaan tälle kysymykselle. Tarkastelemme tässä tätä tutkimushistoriaa lähemmin.1, 3
Professori Tore Midtvedt nimitettiin 27. syyskuuta 2018 Pyhän Olavin ritarikunnan I luokan ritariksi hänen työstään lääketieteellisen mikrobiologian parissa.9
Mitä ”60 vuotta” tarkoittaa? Tässä se viittaa suoliston mikrobeja koskevaan tutkimushistoriaan, ei 60 vuoden dokumentoituihin tutkimuksiin nykyisestä ainesosasta tai Bioticsista valmiina tuotteena.8
Lukuaika noin 3 minuuttia
Kysymys, jota hän seurasi koko tutkijanuransa
Mikä merkitys on bakteereilla, joita elimistössämme jo on? Midtvedtille siitä tuli kysymys, jonka parissa hän työskenteli vuosikymmeniä. 1960-luvulla hän tutki Oslon Rikshospitaletissa ja Karolinska Institutetissa.1, 3
Vuonna 1967 hän julkaisi artikkelin Tarmfloraens fysiologiske betydning. Myöhemmässä haastattelussa hän kuvasi artikkelia tärkeäksi sille suunnalle, jonka hänen tutkijanuransa otti.2
Midtvedt väitteli tohtoriksi Karolinska Institutetissa vuonna 1968. Vuonna 1983 hänestä tuli lääketieteellisen mikrobiekologian professori. Professori emeritusna vuodesta 1999 hän jatkoi tutkimustyötä koko loppuelämänsä.3
Ei vain se, mitä bakteereja on, vaan mitä ne tekevät
Miten tutkitaan jonkin sellaisen merkitystä, joka normaalisti on jo suolistossa?
Yksi menetelmistä oli tutkia bakteerivapaita koe-eläimiä. Tutkijat saattoivat sitten lisätä tiettyjä bakteereja ja tutkia, mikä muuttui. Näin he pystyivät selvittämään, mitkä toiminnot riippuivat mikrobeista.3
Kyse on muustakin kuin bakteeriluettelon laatimisesta. Kyse on mikrobien ja elimistön välisestä vuorovaikutuksesta.3, 4
Esimerkki Science-lehdestä
Vuonna 1996 Lynn Bry, Per G. Falk, Tore Midtvedt ja Jeffrey I. Gordon julkaisivat tutkimuksen Science-lehdessä.4
Tutkimus osoitti, että tietty suolistobakteeri pystyi vaikuttamaan sokeripitoisten molekyylien ilmentymiseen ohutsuolen pinnalla. Se oli konkreettinen esimerkki siitä, että bakteerit eivät ole vain läsnä: ne voivat vaikuttaa isännän biologisiin prosesseihin.4
Mitä tutkimus kertoo meille: Kyse oli perustutkimuksesta, ei tutkimuksesta Bioticsista tai nykyisen tuotteen postbioottisesta ainesosasta.4
Missä postbiootit tulevat mukaan?
Tutkimusala kattaa myös valmisteet, joissa mikrobit eivät enää ole eläviä. Vuonna 2021 tutkijajärjestö ISAPP julkaisi postbioottien konsensusmääritelmän.5
Se kuvaa valmisteita, jotka sisältävät inaktivoituja mikrobeja ja/tai niiden osia ja joilla on dokumentoitu terveyshyöty. Määritelmä on tieteellinen viitekehys, ei hyväksyntä kaikille tuotteille, jotka käyttävät nimitystä.5, 6
Yhteys Bioticsiin
Bioticsin postbioottinen ainesosa GIVE™ on kehitetty yhteistyössä Midtvedt Innovation AS:n kanssa, ja se perustuu professori Tore Midtvedtin yli 60 vuoden tutkimukseen mikrobeista.1, 7
Nordics erottaa historiallisessa kuvauksessaan Midtvedtin tutkijanuran ja nykyisen ainesosan tai valmiin tuotteen dokumentaation. Historia antaa taustaa, mutta ei korvaa tuotetutkimuksia.8
Tuotteen vaikutuksen dokumentointi edellyttää tutkimuksia kyseisestä ainesosasta, määrästä ja käytöstä.6
Tutustu Bioticsiin
Tutkimushistoria antaa taustaa postbiootteja kohtaan tunnetun kiinnostuksen ymmärtämiseen. Kun harkitset Bioticsia, seuraava askel on tutustua tuotteen sisältöön ja käyttösuositukseen.
Löydät lisää tuotetietoa Bioticsista täältä. Jos haluat kokeilla tuotetta, löydät tilausosion alempaa.
Lähteet ja lisälukemista
Tekstin numerot viittaavat alla oleviin lähteisiin. Ulkoiset linkit avautuvat uudessa välilehdessä.
- Melby K.K., Lingaas E., Hovig B., Rollag H. ja Degré M. (2026). Tore Midtvedt.
Muistokirjoitus, Tidsskrift for Den norske legeforening. Historiallinen lähde.https://doi.org/10.4045/tidsskr.26.0039 - Skogheim R. (2017). Bakterienes utrettelige beskytter.
Haastattelu, Tidsskrift for Den norske legeforening.https://tidsskriftet.no/2017/03/intervju/bakterienes-utrettelige-beskytter - Karolinska Institutet (2025). In memory of Professor Tore Midtvedt.
Instituutin kuvaus tutkimustyöstä ja akateemisesta urasta.https://news.ki.se/in-memory-of-professor-tore-midtvedt - Bry L., Falk P.G., Midtvedt T. ja Gordon J.I. (1996). A model of host-microbial interactions in an open mammalian ecosystem.
Science, 273(5280), 1380-1383. Alkuperäinen tutkimus hiirillä; ei Bioticsia koskeva tutkimus.https://doi.org/10.1126/science.273.5280.1380 - Salminen S. ym. (2021). The International Scientific Association of Probiotics and Prebiotics (ISAPP) consensus statement on the definition and scope of postbiotics.
Nature Reviews Gastroenterology & Hepatology, 18, 649-667.https://doi.org/10.1038/s41575-021-00440-6 - Vinderola G., Sanders M.E., Cunningham M. ja Hill C. (2024). Frequently asked questions about the ISAPP postbiotic definition.
Frontiers in Microbiology, 14, 1324565.https://doi.org/10.3389/fmicb.2023.1324565 - Postbiotika.no. GIVE™ ja yhteistyö Midtvedt Innovation AS:n kanssa.
Tuotteen tausta ja kehitysyhteistyö.https://postbiotika.no/ - Nordics. Kuvaus Tore Midtvedtin tutkimushistoriasta.
Yrityksen historiallinen kuvaus, jossa tutkijanura ja tuotedokumentaatio erotetaan toisistaan.https://www.nordics.co/articles/tore-midtvedt-postbiotics-research - Det norske kongehus (2018). Tildelinger: Tore Midtvedt, 27. september 2018.
Pyhän Olavin ritarikunta, I luokan ritari. Kunnianosoitus myönnettiin hänen työstään lääketieteellisen mikrobiologian parissa.https://www.kongehuset.no/monarkiet/ordener-og-medaljer/tildelinger?decorations%5Bquery%5D=tore%20midtvedt